Laura - 24kg

Ennen

Jälkeen

Kesäkuussa 2014 etsin tuskastuneena vaatekaupoista juhlamekkoa ystäväni häihin. Sovituskoppien peilit olivat armottomat, samoin kauniiden mekkojen saumat. Mikään ei mahtunut päälle, tai jos mahtuikin, näky oli silti kestämätön. Ylipainoa oli kertynyt runsaasti ja itseinho kasvoi kilpaa karttuvien kilojen kanssa. Kolmannen lapsen syntymän jälkeen olin vakaasti päättänyt laihduttaa, jälleen kerran, mutta kahden, kolmen päivän dieetti päättyi aina tunnesyömisen syövereihin.
Ystäväni häissä katsoin itseäni kokovartalopeilistä ja sieltä takaisin katsoi mielestäni maailman rumin, lihavin ja vastenmielisin ihminen. Sillä hetkellä tein lopullisen päätökseni. Nyt oli viimeinen hetki aloittaa muutos. Olin niin kauan haaveillut hoikemmasta vartalosta, kauniista vaatteista ja paremmasta itsetunnosta. Myös selkä- ja niveloireet, häiriöt hormonitoiminnassa sekä uhkaava II-tyypin diabetes muistuttivat vahvasti painonpudotuksen tärkeydestä. Vuosia sitten todettu osteopenia vaatisi säännöllistä liikuntaa, ettei pahenisi osteoporoosiksi. Lista laihdutuksen puolestapuhujista oli pitkä. Lopulta tajusin ettei kukaan muu voi tehdä muutosta puolestani tai taikoa läskejäni näkymättömiin. Tarvittiin vankka päätös ja luja tahto saavuttaa unelma.
Olin kuullut Cambridgesta ystävältäni joka oli pudottanut painoaan sen avulla upeasti. Olin sulatellut asiaa hetken aikaa kunnes lopullinen päätös aloittamisesta syntyi. Otin yhteyttä lähimpään valmentajaan Marja-Leena Heinoon ja sovimme tapaamisen Euraan aivan heinäkuun lopulle. Sen tapaamisen jälkeen olin varma että käsissäni oli viimeinkin välineet lopulliseen onnistumiseen ja uuteen elämään.
Ensimmäinen viikko tuntui helpolta. Keitot ja pirtelöt olivat hyviä ja sain lisäksi syödä päivittäin 200 kcal salaattiannoksen. Toisella viikolla alkoi mieli palailla "entiseen elämään", tuli mielitekoja ja ruoka oli mielessä jatkuvasti. Kolmannella viikolla siirryin 2 tasolle ja sain ottaa käyttöön ateriankorvikepatukat. Siitä lähtien pähkinäsuklaapatukka on kuulunut lähes jokaiseen päivääni. Paino tippui hyvin ja olo oli päivä päivältä ja viikko viikolta parempi ja energisempi. Myös liikunta tuli vahvasti mukaan elämään. Aluksi asetin tavoitteeksi harrastaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. On ollut mahtavaa huomata miten paljon kunto on kasvanut matkan varrella ja kävelylenkit ovat muuttuneet pikkuhiljaa enemmän juoksulenkeiksi ja mukaan on tullut myös uinti ja vesijumppa, satunnaisesti myös zumba. Tällä hetkellä harrastan liikuntaa n. viisi kertaa viikossa ja noin tunnin kerrallaan. Liikuntakärpänen on todellakin päässyt puraisemaan!
Kun aloitin laihduttamaan Cambridgen ohjelmalla n. 8 kk sitten painoin yli 84 kg ja asetin tavoitteekseni painaa alle 60 kg. Matkaa maaliin on vielä pari kiloa mutta jo nyt olen normaalipainoinen ja on taas kivaa olla minä! Rasvaprosentissa on vielä tiputettavaa mutta uskon senkin pikkuhiljaa laskevan liikunnan lisäyksen myötä. En väitä että tämä olisi aina ollut helppoa, huonoja päiviä on matkan varrelle osunut ja repsahduksiakin on tullut. Huonojen hetkien pelastajia ovat olleet ystäväni, kanssakulkijat, jotka myös ovat tehneet päätöksen elämäntapamuutoksesta. Heidän vertaistukensa ja tsemppinsä on ollut korvaamatonta. Siitä heille suuri kiitos! Yksin en tähän olisi pystynyt. Lämmin kiitos myös valmentajalleni Marja-Leena Heinolle. Hänen neuvojen ja vinkkien ansiosta tätä muutoksen tietä on ollut ilo kulkea. Kevein askelin.
Alusta asti mottoni on ollut: "If you can dream about it, you can do it".
Minä pystyin. Ja niin pystyt Sinäkin.

Valmentaja: Marja-Leena Heino